Syysloma on lukuloma – kirjavinkkejä itsellesi tai ääneen luettavaksi

 

Esittelyssä kolme syksyn uutuuskirjaa, joista löytyy sopivasti huumoria, jännitystä, paljon ystävyyttä, vähäsen mököttämistä. Ja yksi possu. Kirjojen kuvittajille upeasta työstä erityispisteet. Nappaa kirjastosta mukaan!

 

Hurme, Vuokko: Värikkäät 1. osa Tiukun salaisuus (S&S, 2020) kuvitus: Niemensivu, Reetta

Mikä on sinun lempivärisi? Tiedätkö, millaisia voimia eri väreillä voikaan olla?

Tiukun perheellä on salaisuus. Heillä on taikavoimia, kullakin perheenjäsenellä omansa ja ne liittyvät vahvasti eri väreihin. Tiukun väri on punainen, isosisko Merin sininen. Myös pikkuveljellä sekä vanhemmilla on omat värit, joihin sitoutuen perheen kotikin on täysin sisustettu. Tiuku perheineen on muuttanut usein, ja viettävät varsin eristäytynyttä elämää: tilaavat niin ruoat kuin remonttitarvikkeetkin suoraan kotiovelle, ulkoilevat iltahämärässä, eivät halua kohdata naapureita. Vieraita ei käy. Ulko-ovessa lukee Nieminen, joka ei ole todellisuudessa perheen oikea sukunimi. Perheen tytöt saavat sentään käydä koulua, mutta ylimääräinen ulkona oleilu on tiukasti kiellettyä. Kunnes. Tiuku tutustuu uuden kodin pihalla vaaleaan, taiteelliseen Liia- tyttöön, jolla on suuret suunnitelmat: lapset alkavat suunnitella upeaa teatteriesitystä, joka vaatii Tiukun tiivistä osallistumista mukaan. Vanhempien ylisuojelu alkaa harmittaa Tiukua, joka päättää luottaa Liiaan ja kertoo tälle omasta taikavoimastaan...

Jatkoa odotellessa, kirjasarjan ensimmäinen osa äärimmäisen lupaava!

 

Aho, Elisabet: Helmi, salaperäinen tyttö (Myllylahti, 2020) kuvitus: Sandberg, Kaisu

Vappu ja Annika ovat innokkaita ekaluokkalaisia, joiden ensimmäinen koulusyksy on alkanut mukavasti – mitä nyt Vapun äärimmäisen ärsyttävä isoveli Eetu naljailee jatkuvasti tytöille. Tyttöjen koulureitin varrella on vanha talo, joka on ollut päiväkoti, nyt enää kostea, hylätty rakennus. Eräänä iltapäivänä tytöt päättävät kurkistaa miltä pihan leikkimökissä näyttää – ja hämmästyvät suuresti, kun huomaavat miten siistiä siellä on. Ihan kuin joku olisi siivonnut sen... ja asuisi siellä. Vielä kun kaapista löytyy kaurahiutaleita, rusinoita ja pähkinöitä, ei tyttöjen uteliaisuudella ole enää rajaa. Pian he kohtaavatkin Helmen, jota kukaan aikuinen ei usko todeksi. Kuka Helmi on, keitä ovat aution päiväkodin salissa kauniisti laulavat lapset ja miten Eetu liittyy tarinaan?

Ääneenluettavaksi täydellinen kirja, joka herättää aikuisenkin uteliaisuuden ja halun selvittää Helmi-tytön tarina. Hieno kirja ystävyydestä, auttamisesta, avuntarpeesta.

 

Paasto, Kaisa: Anni kaverinkesyttäjä (Tammi, 2020) kuvitus: Ahokoivu, Mari

Kun paras kaveri Miisa muuttaa Amerikkaan, ei paljon naurata. Ei ainakaan Annia. Koulussa on tooodella tylsää eikä uusien kaverisuhteiden luominen ole kovin helppoa. Kotona luuhaava isoveli ei auta asiaa, eikä lemmikkipossu Vaappukaan ala kotiutumaan, röhkii ja röhnöttää vaan. Anni on neljäsluokkalainen, jolle koulun alkaminen aiheuttaa ankeutta ja pahaa mieltä, etenkin kun pinkki-ihmiset utelevat ja kyselevät kaikkea tyhmää ja turhaa. Kun kotona reipas ja iloinen tyttö muuttuu kuin napista painaen koulun pihalla kiukkuiseksi möllöttäjäksi, tajuaa Anni pikkuhiljaa, että ei auta muu kuin ryhtyä kaverinkesyttäjäksi. Lemmikkipossu Vaappua kun hän ei osaa kouluttaa, josko kaverin saaminen olisi sitten helpompi juttu?

Raikas kirja ystävyyssuhteista, perhesuhteista, possusuhteista. Kun ystävyys on katkolla, voi lapsen arki olla rankkaa. Kivasti ja kekseliäästi kuvitettu kirja, tekstin määrä sivuilla sopivan maltillinen pienellekin lukijalle.

 

Kiitos Nurmon kirjaston viherkasvivastaavalle kuvan viidakkomaisesta tunnelmasta!

 

Kirjastopedagogi Piia / Lukutukea koulutien alkuaskeliin

 

Lukemisen maailma - Innostu ja innosta!

Osallistuimme tiistaina 29.9. Apilakirjaston Jaaksi-salissa AVI:n järjestämään Lukemisen maailma- innostu ja innosta -koulutukseen.  Koulutuksessa oli monenlaista asiantuntijaa kertomassa lukemisen tärkeydestä ja vinkkaamassa hyviä kirjoja. Päivi Heikkilä-Halttunen kertoi sylilapsille lukemisen tärkeydestä, Kaisa Laaksonen kertoi lastenkirjainstituutin toiminnasta ja vinkkasi kirjoja, Mervi Heikkilä kertoi Seinäjoen kaupungin ERTE-hankkeesta (ja mainitsi myös meidät), Sari Pasanen esitteli Satusirkus-hanketta ja varjoteatteria ja Kaija Lepistö jakoi makupaloja hyvistä kuvakirjoista. Päivä päättyi Sari Pasasen vetämään varjoteatteri - työpajaan, josta saimme kyllä valtavasti inspiraatiota omaankin toimintaamme.

Poimintoja lastenkirjallisuuden asiantuntija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttusen esityksestä Rakkaus kirjaan ja kieleen syntyy aina sylissä

    - Kirja tulisi olla esineenä tuttu ja lukeminen osa arkea. Lukeminen on elämäntapa, eikä niinkään harrastus. Kirjoja saisi olla kodeissa niin paljon, että niihin kompastuu!

    - Arjen kieli pienille lapsille on usein sähkösanomatyylistä, jolloin sanaston ja kielen rikastaminen tulee kirjojen ja tarinoiden kautta.

    - "Lapselle lukeminen on laiskaa tekemistä" --> ei tavallaan tehdä mitään, vaikka tehdäänkin.

    - Vauvojen kielikeskus kehittyy puolivuotiaasta alkaen, eli viimeistään silloin tulisi loruttelut ja riimittelyt aloittaa. Pienen lapsen passiivinen sanavarasto on merkittävästi laajempi, vaikka puhuttua kieltä olisi vasta vähän.

    - Lapselle lukeminen on satsaamista tulevaisuuteen. 

    - Lorut voitelevat vauvojen ja taaperoiden aivoja. Rytmiset liikkeet, keinuttelut, pomputtelut ja köröttelyt valmistelevat puhetaitoa, kehon keskiviivan ylitykset ovat erinomaista aivojumppaa.

    - Kirjan ja lapsen kohtaamiselle voisi olla muitakin hetkiä, kuin vähän ennen nukahtamista päivällä tai illalla. Virkeä lapsi jaksaa keskittyä kuviin ja tarinaan paremmin.

    - Kielellä saa ja pitää leikkiä, kielitietoinen kasvatus! 

Kaisa Laaksonen kertoi Lastenkirjallisuudesta varhaiskasvatuksen tukena. 

    - OKM ja Tampereen kaupunki ylläpitää Lastenkirjainstituuttia, joka on lasten ja nuorten kirjoihin keskittyvä erikoiskirjasto. Lastenkirjainstituutti ylläpitää Lukemoa, jossa esitellään uusimmat lasten- ja nuortenkirjat ja sieltä löytyy myös ajankohtaista tietoa lukemiseen liittyen. Vuosittainen Kirjakori -katsaus löytyy Lukemosta myös. Katsauksessa tarkastellaan kunakin vuonna julkaistujen lasten- ja nuortenkirjojen määrää ja sisältöä. Suomessa julkaistaan yli 1000 lasten- ja nuortenkirjaa vuosittain!

    - Lapsille kannattaa lukea monipuolista kirjallisuutta: kuvakirjoja, tietokirjoja, sarjakuvia, satuja, runoja ja loruja, sekä muistaa myös äänikirjat. 

    - Kirjat tukena varhaiskasvatuksen laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksissa. 

            -Ajattelu ja oppiminen: havainnointi, etsintäkirjat, fiksut faktat -tyyppiset tietokirjat.

            (esim. Sarja, Posio, Ryynänen: Minne sähkö meni?)

            - Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: kirjat joissa käsitellään ristiriitatilanteiden  selvittelyä, erilaisuuden kohtaamista ja elämänmuutoksia.

            (esim. Pellicioni: Onni -poika saa uuden ystävän)

            -Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: tunnetaidot, hyvinvointi, turvallisuus 

            (esim. Sundström, Lindeman: Tam-Tam menee päiväkotiin)

            - Monilukutaito ja tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen: kuvanlukutaito

             (esim. Myllylahti: Siri ja erämaan kutsu)

            - osallistuminen ja vaikuttaminen: Lapsen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja  ympäröivään yhteiskuntaan.

            (esim. Salmi, Pikkujämsä: Sorsa Aaltonen ja lentämisen oireet)

    - Lapsiryhmiin kannattaa houkutella vierailevia lukijoita, sillä onhan kirjan kuuleminen vaikkapa poliisin tai palomiehen lukemana varsin houkuttelevaa ja jännittävää!

Laukullinen vinkkejä varhaiskasvatuksen ja kirjaston yhteistyöhön oli Mervi Heikkilän osuuden otsikko. 

    -Mervi esitteli muun muassa Seinäjoen kaupunginkirjaston valtakunnallista erityistehtävää lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. 

    - kirjasto+ varhaiskasvatus = lapsen etu!

    - Yhteistyö kirjaston ja varhaiskasvatuksen kesken tulisi olla sopimukseen perustuvaa ja ylös kirjattua. Esimerkiksi Seinäjoella sopimus koskee kaikkia kaupungin yksikköjä sekä yksityisiä päiväkoteja. Se on yhdessä laadittu ja hyväksytty molemmissa lautakunnissa, taustalla opetussuunnitelman perusteet, kirjastolaki, ym.

    - Käytännössä yksiköissä tulisi olla yhdyshenkilöt, jotka välittävät tietoa kirjastolta. Kirjastolla yhteisökortteja, ja teemapaketteja, sekä asiantuntijaluentoja, esityksiä ja satutuokioita. Vuosittain eskareille eskariseikkailu. S2 -lapsille tarjontaa myös.

    - Seinäjoen kaupunginkirjastolla on pyritty tavoittamaan niitä pikkulapsiperheitä, jotka eivät tavallisesti käy kirjastolla esimerkiksi iltasatupassin avulla. Lisäksi keskustorin näytöissä on ollut tietoiskuja lukemisen tärkeydestä. Nämä liittyvät Seinäjoen kaupungin Kaikki lukemaan! -ohjelmaan, joka on kirjattu kaupunkistrategiaan. 

Satusirkus -hanketta esitteli Satu Pasanen

    - Satusirkus -hanke kesti vuoden, ja oli koko Eepoksen alueen kattava kirjastokiertue, joka houkutteli kirjaston käyttäjiksi alle kouluikäisiä lapsia perheineen. 

    - Tämänkin hankkeen tarkoituksena oli lisätä perheiden tietoutta lukemisen tärkeydestä 

    - Tavoitteena oli myös kirjaston henkilökunnan tapahtumaosaamisen, erilaisen osallistavien menetelmien osaamisen sekä yhteistyöverkostojen lisääminen

    - Sirkus valikoitui kantavaksi teemaksi sen positiivisten mielikuvien vuoksi, jotta niitä yhdistettäisiin kirjastoon, ja asiakkaat saisivat yllättäviä kokemuksia sekä uusien toimintatapojen ja ideoiden tuomista lastenkirjastotyöhön.

    -Kiertueella oli viisi erilaista ohjelmanumeroa, joista kirjastot saivat valita mieleisensä; perhesirkus, sirkus fantasian Hurrikaani show, klovni Jojon kirjastovisiitti, Sadutustyöpaja ja Maaginen satukone.

    - Hankkeessa valmistettiin lyhyitä, muutaman minuutin mittaisia videoita, jossa seikkailee Jojo -kirjastoklovni. Kirjastoklovni löytää kirjaston ja kirjojen maailman ja antaa vinkkejä lukemiseen liittyen. Erityisesti pidämme videosta, jossa Jojo antaa viisi vinkkiä sujuvamman lukemisen opetteluun. 

    -Hanke sai positiivista palautetta kirjaston henkilökunnalta; he kokivat kiertueen lisänneen kirjaston käyttäjiksi uusia asiakkaita ja kiertueen vaikuttaneen kirjaston imagoon positiivisesti.

Kaija Lepistö Peräseinäjoen monipalvelukirjastosta antoi lopuksi makupaloja kuvakirjoista 

    - Esittelyssä uusia kuvakirjoja kaiken ikäisille. 

    -  Mervi Lindmanin Peppe kirjat käsittelevät taaperoikäisten kriisejä.

    - Taskulamppuseikkailukirjat vaikuttivat mielenkiintoisilta (Saramäki& Saramäki). Ainakin Maan uumeniin ja Meren syvyyksiin herättivät ekaluokkalaisen testikoululaisen kiinnostuksen! 

    - Maria Frensborgin Pekka Töpöhännän terveyskirja opettaa hienosti lapsille asioita terveydestä, terveystarkastuksista ja anatomiasta. Tutustumisen arvoinen teos!

    - Thore Maria Nilssonin Kolmikko -kirjat ovat jo aiemmin osoittautuneet meistä hyviksi pikkulasten kirjoiksi. Sarjasta esiteltiin Kolmikko leikkii sisällä ja Kolmikko metsäretkellä.

-  -  -

Osallistuimme lisäksi varjoteatteri -työpajaan, jota veti teatteri-ilmaisun ohjaaja Sari Pasanen. Saimme huomata, miten pienillä ja yksinkertaisilla tavoilla voi elävöittää sadun kerrontaa. Tasavärinen seinä, piirtoheitin/taskulamppu/muu valonlähde, ihmisiä, jotain esineitä tai kuvia valon ja seinän väliin ja siinä se! 

Tässä seinä on musta, ja varjoteatteri onnistuu myös siinä. Varjoteatteria voi tehdä myös yksivärisen sateenvarjon takaa, jolloin voi leikitellä varjon muodoilla.

Varjoteatterissa voi käyttää kaikenlaista tavaraa: oksia,varpuja, heiniä, kankaita, värillisiä kalvoja, keittiövälineitä, työkaluja, kankaita, kalvolle tulostettuja kuvia tai paperista leikattuja ja tikkuun kiinnitettyjä hahmoja. Jos on kiire, voi tosiaan napata kahvihuoneesta haarukoita ja lusikoita, ja elävöittää tarinaa niillä. Heittäytymistä ja mielikuvituksen käyttöä!

Satukielten kuulumisia

 Ylistaron ekaluokkalaisten ilta

Viikolla 39 olimme Ylistaron kirjastolla ekaluokkalaisten illassa mukana. 

Olimme suunnitelleet tehtäväradan, jossa kirjaston eri paikat tuli tutuksi. Tehtävät liittyivät muumeihin ja kysymyksen jälkeen oli vinkki seuraavan kysymyksen paikasta. 

Kirjastopedagogimme Piia vinkkasi ekaluokkalaisille mielenkiintoisia kirjoja jokaiselle taitotasolle sopien. Kirjavinkkauspöytä tyhjenikin illan mittaan kiitettävästi!

Lukukoordinaattorit Eeva ja Marianna ohjasivat satuhierontoja. Mukana oli Seinäjoen ekaluokkalaisten illassa nimensä saanut Heikki-nalle mallihierottavana. Satuhierontatarinat on löydetty Metsäemon sivuilta sekä Sanna Tuovisen Satuhieronta -kirjasta. 

Illassa oli mukana myös MLL, jonka ohjaajien kanssa sai askarrella kirjanmerkkejä. Lisäksi kirjaston henkilökunta luki satuja. 

Toivolanrannan koulu

Perjantaina teimme tiiviin päivän Toivolanrannan koululla. Vedimme yhteensä viisi kokonaisuutta, ja tapasimme sekä eka- että tokaluokkalaiset. Vastaanotto koululla oli aivan huikean ihana, ja tekemisen meininki välittyi meille upeasti. 

Alla muutama kuva tokaluokkalaisten pohdintatehtävästä liittyen Klaara ja laulava orkidea -kirjaan. 

Säätiedotteita lukuunottamatta tarvittavat materiaalit löytyvät vapaasti käytettäväksi (ja muokattavaksi!) täältä meidän sivuilta, joko yllä olevasta linkistä, tai vinkit - välilehden kautta. 

Lisäksi lähetimme opettajille kustakin kohteesta matkatietoja ja monistepohjan, johon tokaluokkalaiset saavat kirjata tietoja matkakohteistaan. Näitä "mainoksia" saattavat sitten ekaluokkalaiset myöhemmin hyödyntää. Matkakohteiden esittelyt ja monistepohja löytyvät myös tuolta Klaara- kirjan tehtävästä.

Välitehtävän satoa!

Olemme antaneet matkalaukkukavereiden ensimmäisen käynnin jälkeen välitehtäväksi suunnitella ja toteuttaa tarinan eläimille koteja. Toteutustapa oli vapaa. Linkkien takana saamiamme ihania kuvia näistä kodeista!

Lintuviidan päiväkoti, pöllöt

Toivolantuvan eskarit

Tikkuvuoren päiväkoti, Tihkutikat

Tikkuvuoren päiväkoti, Salamasudet

Terveisiä matkoilta! Näin Matkalaukkukavereiden ensimmäinen käynti etenee!

Matkalaukkukaverit ovat nyt kiertäneet pilottieskareissa hyvällä menestyksellä. 

Olemme aloittaneet aina ensin lukemalla hyvin eläytyen Metsätontun myssy -kirjan. Kirja on jo parikymmentä vuotta vanha, mutta toimii erinomaisesti kohderyhmillämme. Kirjassa Metsätonttu hukkaa myssynsä, ja maahan tippuneeseen myssyyn alkaa muuttamaan eläimiä. Joka eläimen kohdalla toistuu samat vuorosanat, eläimet luetellaan joka kerta, ja se on kirjoitettu runomuotoon. Lapset tuntuvat tykkäävän siitä, että tietävät jo missä järjestyksessä eläimet luetellaan, ja mitä sivun lopulla sanotaan. 

Tarinan lukemisen jälkeen tutkailemme vielä kuvitusta: jokaisen eläimen aukeamalla on eläimen jalanjälkiä. Mietitään samalla miksi kutsutaan villisian jalkoja, ja miksi kirppu heiluttaa valkoista lippua. Lapset nimeävät ja selittävät asioita jo tässä. Osasta kirjan sivuista on otettu kuvia, ja ne on tulostettu värillisinä ja laminoitu. 

Nämä kuvat sitten järjestetään tarinan mukaiseen järjestykseen. Huomataan kumpi tonttukuva tulee alkuun ja kumpi kuuluu tarinan loppuun, muistetaan että eläimiä tulee aina lisää ja minkä asian jälkeen myssyssä alkaa hulina ja huiske. 

Kirjan käsittelyn jälkeen olemme pohtineet, miksi mukanamme tullut matkalaukku on niin painava, joskus sieltä on voinut kuulua ääniä tai se on voinut jopa heilua. Jotenkin päädymme siihen lopputulokseen, että ne myssyssä oleilleet eläimet ovat muuttaneet nyt yhdessä matkalaukkuun. Muistellaan vielä ketkä eläimet tarinassa oli (nimeäminen, muistin käyttö), ja eläimet hypähtelevät sitten lattialle kun heidät on mainittu.  Meillä on tässä yhteen settiin sopivasti kaikki eläimet pehmoleluina, ja jos jalkaudumme saman aikaisesti kahteen paikkaan, löytyy aika monta eläintä kahteenkin laukkuun. 

Toteamme, että eläimiä on kyllä liikaa pieneen matkalaukkuun asujiksi, eikä näin korona-aikana sovi noin lähekkäin edes oleilla. Annamme välitehtäväksi suunnitella ja toteuttaa eläimille kodit, jotka voi toteuttaa haluamallaan tavalla. Tästä eläinten kuviin. (Kuvat ovat papunetistä, vain villisian kuvaa on muokattu. Eläimet ovat kahtena kuvatiedostona, jotka voi kopioida esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmaan ja tulostaa sieltä.) Eläinten kuvia voi hyödyntää tätä tarinaa lukiessa pienempien tai vaikkapa s2 lasten kanssa siten, että laittaa eläimet ilmestymisjärjestyksessä seinälle tai muualle näkyviin, ja lapset eläinten muistamisen sijaan opettelevat eläinsanoja. 

Tämän jälkeen olemme pyytäneet lapsia keksimään virkkeitä tarinan eläimistä. Isossa porukassa yksi lapsi on sanonut yhden sanan, pienessä ryhmässä yksi lapsi on sanonut kaikki kolme sanaa. Ensimmäinen sana on eläin, toinen on tekeminen, kolmas on paikka. Esimerkiksi Kettu hiipii polulla. Virkkeen sanat tavutetaan ja tosiaan kirjoitetaan näkyville. Kun virkkeitä on riittävästi, sekoitetaan eläinsanat keskenään, tekemissanat keskenään ja paikkasanat keskenään. Nyt on oppilaiden vuoro nostaa kustakin pinosta yhden lapun (tai jos lapsia paljon, kukin saa nostaa yhden lapun). Virkkeistä voi tulla melko höpsöjä! 

Sanalaput jäävät ryhmään. Joihinkin ryhmiin olemme jättäneet muutamia tyhjiä lappuja myös, jotta saavat keksiä muutamia lisää ja heille jää mukava sanalappuvarasto. Näitä voi hyödyntää myöhemmin monin tavoin, esimerkiksi tarinan keksimisen virittelyyn tai hassuun välihetkeen. 

Kouluryhmissä ei välttämättä ole ehtinyt tehdä tämän enempää, sillä oppitunti kestää vain 45 minuuttia. Eskariryhmissä olemme voineet käyttää aikaa yli tunninkin, jolloin olemme voineet jatkaa työskentelyä.

Hassujen virkkeiden lisäksi, olemme pohtineet eläinten mukanaan tuomia tarinoita, jotka on kuvina toteutettu. Kuvat vaan ovat menneet ikävästi sekaisin, ja nyt tarvitaan lasten apua niiden järjestämiseen. 

Kuvasarjoja on löytynyt muun muassa pinterestistä, sarjakuvakirjoista (Mimmi Lehmä, Sika ei osaa päättää) ja s2 opeoppaasta (Lauran päivä - suomi toisena kielenä). Nämäkin olemme laminoineet, jotta voimme puhdistaa ne aina käyttäjäryhmien välillä. Koululuokassa jos olemme ehtineet tätä tehdä, olemme hyödyntäneet dokumenttikameraa ja videotykkiä, ja oppilas on näyttänyt valkokankaalta mikä kuva tulee mihinkin. Eli ideana on järjestää kuvat oikeaan järjestykseen, perustella miksi mikäkin kuva tulee mihinkin ja lopulta nimetään tarina. Tarinalle voidaan keksiä monta eri nimeä. 

Sekä eskarilaiset että ekaluokkalaiset ovat pääosin tykänneet tästä kokonaisuudesta. Toki on eroja lasten temperamenteissa ja vireystiloissa, mutta pääasiassa uponnee joka ryhmään. Me olemme nyt vetäneet tämän erilaisissa ryhmissä (mukana erityisen tuen oppilaita ja S2 -oppilaita, myös ihan parivuotiaita) ja on toiminut! 

Matkalaukkukaverit lähtevät liikkeelle!

 

Matkalaukkukaverit valmistautuvat lähtemään eskarikierrokselle. 

Kerromme myöhemmin tarkemmin, mitä teimme, ja miten se onnistui,

Tervetuloa Satukielten matkaan!

Lapsi, jolle luetaan...

... nukkuu jopa 30 minuuttia pidemmät yöunet.

... keskittyy paremmin.

... tuntee itsensä tärkeäksi.

... selviää riitatilanteista nyrkkien sijaan puhumalla. 

... kerää huomattavan suuren sanavaraston.

... menestyy koulussa paremmin.

(Helovuo, Marika:100 syytä lukea & Heikkilä-Halttunen, Päivi: Lue Lapselle!)

Kukapa ei näitä asioita lapselle haluaisi? Lukemiseen liittyviä hyötyjä on valtavasti, yllä on lueteltu ehkäpä herättävimmät niistä. Myös ääneen lukija saa monenlaista hyötyä lukemisesta: lukutaito kehittyy ja sujuvoituu vielä aikuisenakin, lukeminen rentouttaa ja auttaa unentuloa, ja lukemalla pääsee matkustamaan sekä kokemaan asioita, joita ei muuten voisi kokea.

Satukielet jakaakin lukemisen iloa, tekemisen touhua, tarinoiden lumoa ja seikkailujen vimmaa lapsille, kasvattajille ja opettajille. Pyrimme myös lisäämään huoltajien saamaa lukutukea niin kirjaston kuin varhaiskasvatuksen ja koulun taholta. Satukielet on kahden hankkeen yhteensulauma, hankkeiden päämäärät on hyvin yhtenevät ja onkin luontevaa tehdä tiivistä yhteistyötä.

Tervetuloa seuraamaan hankkeiden etenemistä, keräämään vinkkejä ja ideoita, bongaamaan ja "parastamaan" (edelleen)jakamiamme ideoita. Jos sinulla on jokin loistava tai vähemmän loistava idea, ajatus, kysymys tai ehdotus, laita rohkeasti kommenttia tai sähköpostia satukielet(ät)gmail.com. Yhteisöllisyydessä on voimaa!