Runoja, runoja

Me lukukoordinaattorit olemme tämän hankkeen aikana tutustuneet moniin meille uusiin kirjailijoihin. Eräs suuren vaikutuksen tehnyt kirjailija, on Jukka Itkonen ja hänen valtaisa runotuotantonsa! Runot ovat hauskoja, kekseliäitä ja lapsien maailmaan sujahtavia.

Runoissa löytyy valtavasti opetuksessa käsiteltävää sisältöä. Ylipäänsä runot tekstilajina, mikä on runo ja millaisia erilaisia runoja on olemassa? Mikä on haiku? Runoista tulee monesti ensimmäisenä mieleen riimit, ja lapsethan tunnetusti rakastavat riimejä, niiden arvaamista ja keksimistä. Runoissa on myös kielikuvia, joiden ymmärtäminen onkin jo vähän hankalampaa. Rytmi runoissa on monesti erilainen kuin muissa tekstityyleissä, mutta toisaalta se tekee runoista helposti tunnistettavia, vaikka riimejä ei olisikaan. 

Kielikuvien ja erilaisen rytmin takia runoja kannattaa ihan opetella lukemaan. Runomuotoon tai riimitellen kirjoitettuja lasten kuvakirjoja löytyy, ja niiden kanssa runojen maailmaan liukuminen lienee melko helppoa. Tekstin lopuksi on listattuna muutamia runokuvakirjoja, joissa on paljon sellaisille varhaiskasvatusikäisille sopivia, mutta kyllä tälläiset "helpot tarinat" uppoavat vielä pikkuoppilaisiinkin. 

Eräs kokonaisuus alkuopetukseen

Guiding readers - Layers of meaning - a handbook for teaching reading comprehension to 7-11 years old (Tennent, Reedy, Hobsbaum, Gamble) teoksessa on loistavia esimerkkitapauksia, miten alakouluikäisille voi opettaa erilaisten tekstilajien lukemista. Muun muassa mainosten lukuun ja tutkailuun löytyy mainio kokonaisuus.

Erityisen ihastuttava on opetuskokonaisuus, jossa 8-9 -vuotiaiden länsilontoolaisten lasten kanssa käydään erästä runoa läpi. Alla on tämän artikkelin innoittama oma versiomme, joka monilta osin noudattaa artikkelin esimerkkitapausta. Käsittelyssämme tässä on Jukka Itkosen runo, mutta varmasti vastaavia hyviä esimerkkejä löytyy muiltakin runoilijoilta.

Itkosen Astronautin rusinapulla -teoksesta löytyy runo nimeltä Kuusivuotissynttärit, joka on oivallinen käsiteltäväksi runotunnilla. Runossa on jonkin verran pituutta, jotta on mitä analysoida, mutta se ei ole läkähdyttävän pitkä. Runo on pääasiassa riimitetty, muutamia rytmiä keventäviä säkeitä riimiparien ulkopuolella. Runossa ei ole juurikaan käytetty kielikuvia, mikä helpottaa runon käsittelyä pikkuoppilaiden kanssa. 

Runoa voisi lähteä käsittelemään siten, että aikuinen lukee lapsille runon. Runo voisi olla myös oppilaiden nähtävillä dokumenttikameralla heijastettuna tai muulla keinoin. 

Lähdetään miettimään, mitä juhlaa runossa vietetään? Nimi kannattaakin tässä tapauksessa jättää kertomatta/näyttämättä, jotta voidaan asiaa pohtia. Lasten puutarhajuhla tulee mainittua heti ensimmäisessä säkeistössä, mutta viimeisen säkeistön lopulla mainitaan ensimmäistä kertaa syntymäpäivään liittyvä sana, päivänsankari, jolloin voidaan päätellä että jonkin lapsen syntymäpäivät on kyseessä. Juhlassa tarjottavia herkkuja pystytään ilman suurempaa analyysiä löytämään, ja myös juhlaan osallistuvia vieraita pystytään nimeämään. 

Sen jälkeen voisi lähteä miettimään, mitä voi päätellä hieman enemmän asiaa pohtimalla. Vuodenaikaa pystyy vähän aavistelemaan, sillä runossa puhutaan auringon säteistä ja siitä että ei sada, ja kyseessä todella on puutarhassa vietettävä juhla, eli ei ehkä talveen sijoitu tämä runo. Vieraana olevien lasten puuhista voi myös tehdä päätelmiä; yksi putoaa puusta ja kiipeää sinne heti takaisin, toinen tukkii vastahakoisen kaverin taskuun limpparipulloa jne. 

Tietenkin runossa on myös todella hyviä riimipareja, joiden metsästämiseen voikin sitten lapset lopuksi valjastaa. Voisiko runoon myös keksiä lisäsäkeistöjä, mitä muuta juhlassa tapahtuu? Onko juhlassa muitakin vieraita kuin mainitut, mitä he puuhaavat?

Tämän kaltaista runon käsittelyä voi ja kannattaa tehdä isompienkin oppilaiden kanssa. Runoksi tulee vain valita jonkin vähän haastavampi, joka sisältää enemmän kielikuvia ja pureskeltavaa, rivien väliin piilotettua tietoa. Runoissakin riittää pureskeltavaa!

Touhukkaissa runoutta

Olemme vetäneet Touhukkaat - "kerhoa" ekaluokkalaisille muutaman kerran. Toisella kerralla meillä oli aiheena runot ja riimit. Luimme Antto urheilee (Mannström, Annika) -kirjan, jossa Antto poika pohtii mitä urheilulajia alkaisi harrastamaan. Suvusta ja lähipiiristä löytyy eri urheilulajeihin hurahtaneita, mutta Antolle ei meinaa sopivaa lajia löytyä. 

Kirja on runomuotoon kirjoitettu, ja kuvissakin löytyy tutkittavaa. Aukeamilla on myös paljon yksittäisiä sanoja, joita lukemaan oppinut voi lukea ja siten vielä enemmän osallistua lukuhetkeen.

Kun kirja on luettu, teemme pienen välijumpan. Muun muassa Opetushallituksen oppimateriaaleista, Kielikarhu 2:sta löytyi runoanalyysiharjoituksia, joissa muun muassa riimipariarvoituksia. Riimiarvoituksen alku luetaan, ja heti kun joku keksii puuttuvan riimiparin, saa sen sanoa ja KAIKKI menevät heti kyykkyyn! Riimipariarvoituksia löytyy myös kirjasta Löytöretki kieleen -leikkejä ja harjoituksia (Tornéus, Hedström, Lundberg), ja toki voi vaikka käyttää ihan jotain selkeästi riimiteltyä runoakin tällaisessa jumpassa.

Touhukkaisiin osallistuu toiveidemme mukaan noin 6 lasta. Lapset jaettiin kahteen ryhmään leikkimään riimiparileikkejä. Toinen leikki on riimiparilotto, jonka mukailimme Sari Salon Peppu irti penkistä! Kirjan ohjeista (kurkkaa myös Sarin blogi toiminnallistaelamaa.blogspot.com ). 

Toisena leikkinä on kärpäslätkäleikki. Eli riimiparin toinen sana on sinitarralla kiinnitetty kartonkiin, jotteivat lentele ympäriinsä kun lätkillä huiskitaan. Toinen pari on aikuisella nipussa, ja aikuinen lukee kädessään olevan riimisanan. Leikkijät lätkäisevät mahdollisimman nopeasti tälle parin kartonkialustalta. Se, kenen lätkä on alimpana, saa pisteen. Tietenkään ei ole tarpeen laskea pisteitä, mutta joitain lapsia se voi kannustaa osallistumaan. 

Kun riimipari on löydetty, kannattaa vertailla sanahahmoja päällekäin. Lapset todella huomaavat, miten sanoissa on vain pieni, muutaman kirjaimen ero!

Riimiparit täältä. Lukutaidon mukaan kannattaa miettiä paljonko riimejä laittaa kerralla tarjolle. Sujuvat lukijat pärjäävät ison sanamäärän kanssa, haparoivammille lukijoille kannattaa laittaa ainakin alkuun vain muutamia sanoja. Lisäksi osaan riimeistä keksii useita vaihtoehtoja, ja ne voi laittaa tarjolle myös.  Oikeita ratkaisuja voi olla siis useita!

Oppilaat tuntuivat tykkäävän päivän leikeistä, suurin osa peukkumittarin peukuista näytti ylöspäin!

Pienten lasten kanssa

Emme tietenkään saa unohtaa pienten lasten kanssa loruttelun tärkeyttä kielenkehityksen kannalta. Loruihin löytyy valtavasti leikkejä, joita voi sylikkäin ihan pienen vauvan ja taaperon kanssa rallatella. Sanojen rytmi yhdistettynä kehon rytmeihin tukee lapsen kielenkehitystä, mutta myös yllättäen matemaattisten taitojen kehittymistä! Pienten lasten musiikkileikkikouluissa käytetään paljon loruleikkejä, soittimien kera tai ilman. Kotonakin voi muskarin hyötyjä saada lorujen ja loruleikkien avulla, ilman soitto- tai laulutaitoa. 

Loruja kannattaa myös käyttää hyödyksi erilaisissa siirtymätilanteissa ja ei-mieluisissa toimissa, kuten hampaiden harjaamisessa tai pottaharjoittelussa. Keksikää ryhmässä tai kotona omia loruja, joilla viedä huomio varsinaisesti asiasta, muksut saattavat suoriutua yllättävänkin hienosti takkukohdista!

Lisää sisältöä ja vinkkejä runojen opettamiseen:

Opetushallituksen Kielikarhu - kokonaisuudet. Suunniteltu s2 -opetukseen, mutta hyvää perustietoa ja harjoituksia kaikille. Kielikarhu 2 kokonaisuuden  (suositeltu 3.-4.lk)  Lukutoukan tutkimukset jaksossa löytyy kappale Runojen tulkintaa. Tässä käsitelty ihan runojen peruskäsitteet ja opetellaan tunnistamaan runo tekstilajina. Sisältää myös hyviä harjoituksia ja vinkkejä.

Sanataideyhdistys Yöstäjän Runorobotti luo antamistasi sanoista kauniin haikun. Näitä haluaa aikuinenkin tehdä uudestaan ja uudestaan. 

Runomuotoon kirjoitettuja lasten kuvakirjoja:

Bright, Rachel:  Minun, sanoi orava & Kyllä, sanoi koala & Ihan itse, sanoi susi

Gahrton, Måns: Roni ja Juulia -sarja 

         - Päiväkoti-ikäisistä alkuopetukseen

Gunnervall, Maarit: Retkelle aurinkoon

         - Pahvisivuinen, pienemmille lapsille riimitelty

Hart, Carly: Merirosvot kylässä 

        -sisältää laskemista, alle kouluikäisille 

Jansson, Tove: Kuinkas sitten kävikään & Kuka lohduttaisi Nyytiä? & Vaarallinen matka

Knapman, Timothy: Hyvää yötä, merirosvot!

Koskinen, Juha-Pekka: Gabriel Hullo & viheltelevä vampyyri

        - Vähän pidempi tarina, täysin riimitetty kokonaan. Ehkäpä eskari-ikäisistä eteenpäin, mutta lapset         tuntien jo vähän pienemmillekin.

Krauss, Ruth: Minä lennän

        - Tammen kultaisia kirjoja, pienemmille lapsille sopiva

Lehtinen, Emilia: Prinsessa Wilhelmiina ja kohtalon lantti

        - Pidempi kirja, vähän isommille. Hauskasti sekoitettu klassista prinsessasatua ja modernia tvistiä.

Mannström, Annika: Antto urheilee

         - Päiväkoti-ikäsistä alkuopetukseen, urheiluaiheisia runoja yhdeksi tarinaksi nivottuna

Marin, Päivi: Mila ajattelee toisin

McCleary, Stacey: Annan sinulle maailman

Mitton, Tony: Jokin sauruksen tapainen

Prasadam-Halss, Smriti: Pusu pelastaa päivän

Rakkolainen-Sossa, Satu: Mainio matkatoimisto

        -vähän pidempi kirja

Sperring, Mark: Tassu tassussa & Kapteeni Kestilä tarjoaa pestiä!

Smallman, Steve: Virtapepanen

Tapola, Katri: Lyhtyjen maa

        -tunnelmallinen ja kaunis, ei riimitetty, koululaisille 

Weninger, Brigitte: Metsätontun myssy

Willis, Jeanne: Enemmän kuin kirja

/Lukukoordinaattori Marianna