Syysloma on lukuloma – kirjavinkkejä itsellesi tai ääneen luettavaksi

 

Esittelyssä kolme syksyn uutuuskirjaa, joista löytyy sopivasti huumoria, jännitystä, paljon ystävyyttä, vähäsen mököttämistä. Ja yksi possu. Kirjojen kuvittajille upeasta työstä erityispisteet. Nappaa kirjastosta mukaan!

 

Hurme, Vuokko: Värikkäät 1. osa Tiukun salaisuus (S&S, 2020) kuvitus: Niemensivu, Reetta

Mikä on sinun lempivärisi? Tiedätkö, millaisia voimia eri väreillä voikaan olla?

Tiukun perheellä on salaisuus. Heillä on taikavoimia, kullakin perheenjäsenellä omansa ja ne liittyvät vahvasti eri väreihin. Tiukun väri on punainen, isosisko Merin sininen. Myös pikkuveljellä sekä vanhemmilla on omat värit, joihin sitoutuen perheen kotikin on täysin sisustettu. Tiuku perheineen on muuttanut usein, ja viettävät varsin eristäytynyttä elämää: tilaavat niin ruoat kuin remonttitarvikkeetkin suoraan kotiovelle, ulkoilevat iltahämärässä, eivät halua kohdata naapureita. Vieraita ei käy. Ulko-ovessa lukee Nieminen, joka ei ole todellisuudessa perheen oikea sukunimi. Perheen tytöt saavat sentään käydä koulua, mutta ylimääräinen ulkona oleilu on tiukasti kiellettyä. Kunnes. Tiuku tutustuu uuden kodin pihalla vaaleaan, taiteelliseen Liia- tyttöön, jolla on suuret suunnitelmat: lapset alkavat suunnitella upeaa teatteriesitystä, joka vaatii Tiukun tiivistä osallistumista mukaan. Vanhempien ylisuojelu alkaa harmittaa Tiukua, joka päättää luottaa Liiaan ja kertoo tälle omasta taikavoimastaan...

Jatkoa odotellessa, kirjasarjan ensimmäinen osa äärimmäisen lupaava!

 

Aho, Elisabet: Helmi, salaperäinen tyttö (Myllylahti, 2020) kuvitus: Sandberg, Kaisu

Vappu ja Annika ovat innokkaita ekaluokkalaisia, joiden ensimmäinen koulusyksy on alkanut mukavasti – mitä nyt Vapun äärimmäisen ärsyttävä isoveli Eetu naljailee jatkuvasti tytöille. Tyttöjen koulureitin varrella on vanha talo, joka on ollut päiväkoti, nyt enää kostea, hylätty rakennus. Eräänä iltapäivänä tytöt päättävät kurkistaa miltä pihan leikkimökissä näyttää – ja hämmästyvät suuresti, kun huomaavat miten siistiä siellä on. Ihan kuin joku olisi siivonnut sen... ja asuisi siellä. Vielä kun kaapista löytyy kaurahiutaleita, rusinoita ja pähkinöitä, ei tyttöjen uteliaisuudella ole enää rajaa. Pian he kohtaavatkin Helmen, jota kukaan aikuinen ei usko todeksi. Kuka Helmi on, keitä ovat aution päiväkodin salissa kauniisti laulavat lapset ja miten Eetu liittyy tarinaan?

Ääneenluettavaksi täydellinen kirja, joka herättää aikuisenkin uteliaisuuden ja halun selvittää Helmi-tytön tarina. Hieno kirja ystävyydestä, auttamisesta, avuntarpeesta.

 

Paasto, Kaisa: Anni kaverinkesyttäjä (Tammi, 2020) kuvitus: Ahokoivu, Mari

Kun paras kaveri Miisa muuttaa Amerikkaan, ei paljon naurata. Ei ainakaan Annia. Koulussa on tooodella tylsää eikä uusien kaverisuhteiden luominen ole kovin helppoa. Kotona luuhaava isoveli ei auta asiaa, eikä lemmikkipossu Vaappukaan ala kotiutumaan, röhkii ja röhnöttää vaan. Anni on neljäsluokkalainen, jolle koulun alkaminen aiheuttaa ankeutta ja pahaa mieltä, etenkin kun pinkki-ihmiset utelevat ja kyselevät kaikkea tyhmää ja turhaa. Kun kotona reipas ja iloinen tyttö muuttuu kuin napista painaen koulun pihalla kiukkuiseksi möllöttäjäksi, tajuaa Anni pikkuhiljaa, että ei auta muu kuin ryhtyä kaverinkesyttäjäksi. Lemmikkipossu Vaappua kun hän ei osaa kouluttaa, josko kaverin saaminen olisi sitten helpompi juttu?

Raikas kirja ystävyyssuhteista, perhesuhteista, possusuhteista. Kun ystävyys on katkolla, voi lapsen arki olla rankkaa. Kivasti ja kekseliäästi kuvitettu kirja, tekstin määrä sivuilla sopivan maltillinen pienellekin lukijalle.

 

Kiitos Nurmon kirjaston viherkasvivastaavalle kuvan viidakkomaisesta tunnelmasta!

 

Kirjastopedagogi Piia / Lukutukea koulutien alkuaskeliin

 

Lukemisen maailma - Innostu ja innosta!

Osallistuimme tiistaina 29.9. Apilakirjaston Jaaksi-salissa AVI:n järjestämään Lukemisen maailma- innostu ja innosta -koulutukseen.  Koulutuksessa oli monenlaista asiantuntijaa kertomassa lukemisen tärkeydestä ja vinkkaamassa hyviä kirjoja. Päivi Heikkilä-Halttunen kertoi sylilapsille lukemisen tärkeydestä, Kaisa Laaksonen kertoi lastenkirjainstituutin toiminnasta ja vinkkasi kirjoja, Mervi Heikkilä kertoi Seinäjoen kaupungin ERTE-hankkeesta (ja mainitsi myös meidät), Sari Pasanen esitteli Satusirkus-hanketta ja varjoteatteria ja Kaija Lepistö jakoi makupaloja hyvistä kuvakirjoista. Päivä päättyi Sari Pasasen vetämään varjoteatteri - työpajaan, josta saimme kyllä valtavasti inspiraatiota omaankin toimintaamme.

Poimintoja lastenkirjallisuuden asiantuntija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttusen esityksestä Rakkaus kirjaan ja kieleen syntyy aina sylissä

    - Kirja tulisi olla esineenä tuttu ja lukeminen osa arkea. Lukeminen on elämäntapa, eikä niinkään harrastus. Kirjoja saisi olla kodeissa niin paljon, että niihin kompastuu!

    - Arjen kieli pienille lapsille on usein sähkösanomatyylistä, jolloin sanaston ja kielen rikastaminen tulee kirjojen ja tarinoiden kautta.

    - "Lapselle lukeminen on laiskaa tekemistä" --> ei tavallaan tehdä mitään, vaikka tehdäänkin.

    - Vauvojen kielikeskus kehittyy puolivuotiaasta alkaen, eli viimeistään silloin tulisi loruttelut ja riimittelyt aloittaa. Pienen lapsen passiivinen sanavarasto on merkittävästi laajempi, vaikka puhuttua kieltä olisi vasta vähän.

    - Lapselle lukeminen on satsaamista tulevaisuuteen. 

    - Lorut voitelevat vauvojen ja taaperoiden aivoja. Rytmiset liikkeet, keinuttelut, pomputtelut ja köröttelyt valmistelevat puhetaitoa, kehon keskiviivan ylitykset ovat erinomaista aivojumppaa.

    - Kirjan ja lapsen kohtaamiselle voisi olla muitakin hetkiä, kuin vähän ennen nukahtamista päivällä tai illalla. Virkeä lapsi jaksaa keskittyä kuviin ja tarinaan paremmin.

    - Kielellä saa ja pitää leikkiä, kielitietoinen kasvatus! 

Kaisa Laaksonen kertoi Lastenkirjallisuudesta varhaiskasvatuksen tukena. 

    - OKM ja Tampereen kaupunki ylläpitää Lastenkirjainstituuttia, joka on lasten ja nuorten kirjoihin keskittyvä erikoiskirjasto. Lastenkirjainstituutti ylläpitää Lukemoa, jossa esitellään uusimmat lasten- ja nuortenkirjat ja sieltä löytyy myös ajankohtaista tietoa lukemiseen liittyen. Vuosittainen Kirjakori -katsaus löytyy Lukemosta myös. Katsauksessa tarkastellaan kunakin vuonna julkaistujen lasten- ja nuortenkirjojen määrää ja sisältöä. Suomessa julkaistaan yli 1000 lasten- ja nuortenkirjaa vuosittain!

    - Lapsille kannattaa lukea monipuolista kirjallisuutta: kuvakirjoja, tietokirjoja, sarjakuvia, satuja, runoja ja loruja, sekä muistaa myös äänikirjat. 

    - Kirjat tukena varhaiskasvatuksen laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksissa. 

            -Ajattelu ja oppiminen: havainnointi, etsintäkirjat, fiksut faktat -tyyppiset tietokirjat.

            (esim. Sarja, Posio, Ryynänen: Minne sähkö meni?)

            - Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: kirjat joissa käsitellään ristiriitatilanteiden  selvittelyä, erilaisuuden kohtaamista ja elämänmuutoksia.

            (esim. Pellicioni: Onni -poika saa uuden ystävän)

            -Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: tunnetaidot, hyvinvointi, turvallisuus 

            (esim. Sundström, Lindeman: Tam-Tam menee päiväkotiin)

            - Monilukutaito ja tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen: kuvanlukutaito

             (esim. Myllylahti: Siri ja erämaan kutsu)

            - osallistuminen ja vaikuttaminen: Lapsen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja  ympäröivään yhteiskuntaan.

            (esim. Salmi, Pikkujämsä: Sorsa Aaltonen ja lentämisen oireet)

    - Lapsiryhmiin kannattaa houkutella vierailevia lukijoita, sillä onhan kirjan kuuleminen vaikkapa poliisin tai palomiehen lukemana varsin houkuttelevaa ja jännittävää!

Laukullinen vinkkejä varhaiskasvatuksen ja kirjaston yhteistyöhön oli Mervi Heikkilän osuuden otsikko. 

    -Mervi esitteli muun muassa Seinäjoen kaupunginkirjaston valtakunnallista erityistehtävää lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. 

    - kirjasto+ varhaiskasvatus = lapsen etu!

    - Yhteistyö kirjaston ja varhaiskasvatuksen kesken tulisi olla sopimukseen perustuvaa ja ylös kirjattua. Esimerkiksi Seinäjoella sopimus koskee kaikkia kaupungin yksikköjä sekä yksityisiä päiväkoteja. Se on yhdessä laadittu ja hyväksytty molemmissa lautakunnissa, taustalla opetussuunnitelman perusteet, kirjastolaki, ym.

    - Käytännössä yksiköissä tulisi olla yhdyshenkilöt, jotka välittävät tietoa kirjastolta. Kirjastolla yhteisökortteja, ja teemapaketteja, sekä asiantuntijaluentoja, esityksiä ja satutuokioita. Vuosittain eskareille eskariseikkailu. S2 -lapsille tarjontaa myös.

    - Seinäjoen kaupunginkirjastolla on pyritty tavoittamaan niitä pikkulapsiperheitä, jotka eivät tavallisesti käy kirjastolla esimerkiksi iltasatupassin avulla. Lisäksi keskustorin näytöissä on ollut tietoiskuja lukemisen tärkeydestä. Nämä liittyvät Seinäjoen kaupungin Kaikki lukemaan! -ohjelmaan, joka on kirjattu kaupunkistrategiaan. 

Satusirkus -hanketta esitteli Satu Pasanen

    - Satusirkus -hanke kesti vuoden, ja oli koko Eepoksen alueen kattava kirjastokiertue, joka houkutteli kirjaston käyttäjiksi alle kouluikäisiä lapsia perheineen. 

    - Tämänkin hankkeen tarkoituksena oli lisätä perheiden tietoutta lukemisen tärkeydestä 

    - Tavoitteena oli myös kirjaston henkilökunnan tapahtumaosaamisen, erilaisen osallistavien menetelmien osaamisen sekä yhteistyöverkostojen lisääminen

    - Sirkus valikoitui kantavaksi teemaksi sen positiivisten mielikuvien vuoksi, jotta niitä yhdistettäisiin kirjastoon, ja asiakkaat saisivat yllättäviä kokemuksia sekä uusien toimintatapojen ja ideoiden tuomista lastenkirjastotyöhön.

    -Kiertueella oli viisi erilaista ohjelmanumeroa, joista kirjastot saivat valita mieleisensä; perhesirkus, sirkus fantasian Hurrikaani show, klovni Jojon kirjastovisiitti, Sadutustyöpaja ja Maaginen satukone.

    - Hankkeessa valmistettiin lyhyitä, muutaman minuutin mittaisia videoita, jossa seikkailee Jojo -kirjastoklovni. Kirjastoklovni löytää kirjaston ja kirjojen maailman ja antaa vinkkejä lukemiseen liittyen. Erityisesti pidämme videosta, jossa Jojo antaa viisi vinkkiä sujuvamman lukemisen opetteluun. 

    -Hanke sai positiivista palautetta kirjaston henkilökunnalta; he kokivat kiertueen lisänneen kirjaston käyttäjiksi uusia asiakkaita ja kiertueen vaikuttaneen kirjaston imagoon positiivisesti.

Kaija Lepistö Peräseinäjoen monipalvelukirjastosta antoi lopuksi makupaloja kuvakirjoista 

    - Esittelyssä uusia kuvakirjoja kaiken ikäisille. 

    -  Mervi Lindmanin Peppe kirjat käsittelevät taaperoikäisten kriisejä.

    - Taskulamppuseikkailukirjat vaikuttivat mielenkiintoisilta (Saramäki& Saramäki). Ainakin Maan uumeniin ja Meren syvyyksiin herättivät ekaluokkalaisen testikoululaisen kiinnostuksen! 

    - Maria Frensborgin Pekka Töpöhännän terveyskirja opettaa hienosti lapsille asioita terveydestä, terveystarkastuksista ja anatomiasta. Tutustumisen arvoinen teos!

    - Thore Maria Nilssonin Kolmikko -kirjat ovat jo aiemmin osoittautuneet meistä hyviksi pikkulasten kirjoiksi. Sarjasta esiteltiin Kolmikko leikkii sisällä ja Kolmikko metsäretkellä.

-  -  -

Osallistuimme lisäksi varjoteatteri -työpajaan, jota veti teatteri-ilmaisun ohjaaja Sari Pasanen. Saimme huomata, miten pienillä ja yksinkertaisilla tavoilla voi elävöittää sadun kerrontaa. Tasavärinen seinä, piirtoheitin/taskulamppu/muu valonlähde, ihmisiä, jotain esineitä tai kuvia valon ja seinän väliin ja siinä se! 

Tässä seinä on musta, ja varjoteatteri onnistuu myös siinä. Varjoteatteria voi tehdä myös yksivärisen sateenvarjon takaa, jolloin voi leikitellä varjon muodoilla.

Varjoteatterissa voi käyttää kaikenlaista tavaraa: oksia,varpuja, heiniä, kankaita, värillisiä kalvoja, keittiövälineitä, työkaluja, kankaita, kalvolle tulostettuja kuvia tai paperista leikattuja ja tikkuun kiinnitettyjä hahmoja. Jos on kiire, voi tosiaan napata kahvihuoneesta haarukoita ja lusikoita, ja elävöittää tarinaa niillä. Heittäytymistä ja mielikuvituksen käyttöä!