Hankkeen kohderyhmä ovat alkuopetus, ja etenkin poikien kannustaminen lukemiseen ja kirjojen maailmaan. Pääsinkin mukavasti tekemään sisältöjä pilottiryhmien kanssa, niin kouluilla kuin kirjastoissakin toteutettaviksi. Blogikirjoitukseni keskittyy iltapäiväkerhotoimintaan eräällä koululla. Lukukerhon nimeksi muodostui syyslukukaudella supersankarikerho.
Kerhoon ilmoittautui hulppea määrä oppilaita; 15 kappaletta, tyttöjä sekä poikia. Koska vetäjänä oli vain allekirjoittanut, tekeminen ja toimiminen piti rajata muutamaan teemaan ja toimintaan. Näin kannustetaan kokeilemaan kerhotoimintaa, vaikka ohjaajia olisikin vain yksi.
Kerho alkoi joka kerta pienellä lukuhetkellä. Luin lapsille teeman mukaisen kirjan – joskus kokonaan, toisinaan vinkaten. Tarinan mahti oli joka kerta käsin kosketeltavaa: huomasin, että keskittyminen toimintaan saatiin liki joka kerta hyvin alkuun kirjan tarinan ja sen hahmojen kautta. Aiheena olivat mm. ritarit, lohikäärmeet, rohkeus, uskaltaminen, Marvelin hahmot.
Toiminnallinen osuus sisälsi monenlaista käsillä tekemistä sekä mielikuvituksen kutittelua. Teimme esimerkiksi supersankarinaamiot, keksimme omia sankarihahmoja muovailuvahasta, kirjoitimme, kuvitimme ja kerroimme muille millaisia sankareita, millaisilla ominaisuuksilla itse olisimme. Joogasimme, venyttelimme ja jumppasimme. Taiteilimme eri menetelmillä kuvitusta teksteihin. Erilainen kirjallisuus ja lukeminen olivat vahvasti kerhoissa mukana: esittelin helppolukuisia kirjasarjoja, kuvakirjoja, loruja sekä runoja, tietokirjallisuutta unohtamatta. Kirjojen kansikuvitus oli yksi aihe sekä tekijänoikeuksista virisi vilkas keskustelu – saako toisen ottamaa valokuvaa käyttää ilman lupaa? Lapsilla tuntui olevan aikuisia parempi tietämys.. supersankariteeman mukaisesti tein oppilaille passit, johon joka kerralla lätkäistiin tarrat. Kokoontumisia oli yhteensä kolme kappaletta, viikon välein, samaan aikaan samassa luokassa. Kerhokerran pituus oli noin tunti. Passissa oli vinkkilista kirjoista, joista lapset saivat kerhokokonaisuudessa kuulla sekä kirjalista yhteisiin lukuhetkiin kotona.
Kolmannen kerran jälkeen järjestin lähikirjastoon vielä iltajuhlat, johon oli vanhemmat kutsuttu mukaan. Tarjolla oli pientä naposteltavaa, helppolukuisten kirjojen esittelyä vanhemmille sekä kirjallisia tehtäviä lapsille. Kaiken kruunasi suunnistustehtävä vanhemman kanssa: tavuja etsittiin ympäri kirjastoa ja ihan oikean supersankarin nimeä mietittiin. Tällä kertaa oikea hahmo oli paikallinen, historiallinen hahmo, josta keskustelua lasten kanssa saatiinkin mukavasti aikaan. Illasta sekä itse kerhosta sain vanhemmilta lämpimät kiitokset - ja samalla kerholle toivottiin jatkoa.
Kerhosisällöt tein ja kokosin osittain lasten toiveiden mukaan – ei liian tiukasti yhteen teemaan tai tehtävään sidottuna vaan otin huomioon ryhmän lukemisen taidot tai kirjainten tuntemisen tasoerot. Seuraavaa kertaa varten kyselin mielipiteitä kirjoista ja tehtävistä, mitä toiveita ja ideoita kerholaisilla olisi. Näin kannustettiin lapsia osallistumaan ja keskustelemaan – pois passiivinen tekeminen ohjeiden mukaan!
Supersankarikerhoa pidin yhteensä (kolmen kerran kokonaisuuksina) yhteensä neljän pilottiryhmän kanssa. Eli 12 häkellyttävän kivaa ja kannustavaa kerhokertaa, jossa opettajat olivat hengessä hienosti mukana. Kiitos heille vielä näistä tapaamisista.
Kohderyhmä ja tavoite: alkuopetus ja vanhemmat - lukemaan innostamisen menetelmien testaus ja vanhempien ja kotien aktivointi yhdessä lukemiseen ja kirjastossa käymiseen.
Kirjastopedagogi Piia / Lukutukea koulutien alkuaskeliin
