Moninaisuus lasten kuvakirjoissa

 

Moninaisuus lasten kuvakirjoissa

Olen etsinyt ja tutustunut lasten kuvakirjoihin, joissa kirjan hahmot ovat moninaisia tai aihe liittyy erilaisuuden hyväksymiseen. Joissain kirjoissa erilaisuus ja sen hyväksyminen syntyvät oivalluksena, joissain taas se on täysin sivuseikka, eikä erilaisuutta ja moninaisuutta millään tavoin alleviivata. On tärkeää, että lapset näkevät myös kirjoissa erilaisia toimijoita myös päähenkilöinä ja hänellä vahvistuu käsitys ympärillä olevien ihmisten moninaisuudesta. Kirjat, joita lapselle luetaan voivat toimia myös peilinä ja antaa sopivasti heijastuspintaa omaan elämään. Aihetta on tutkinut Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkija Jaana Pesonen. Häneltä löytyy myös kirjavinkkilistoja.

Tässä joitain löytämiäni kuvakirjoja, joita jaottelen seuraavasti: tavallinen moninaisuus (päähenkilön moninaisuutta ei alleviivata) ja perheiden moninaisuus, kyvykkyyden moninaisuus, ”olen tällaisena ainutlaatuinen” sekä ”oman polun kulkijat”.

Tavallinen moninaisuus ja perheiden moninaisuus

-        Salmi, Veera: Päiväkoti Heippakamu- sarja

Sarjan kirjoissa jokaisessa on eri päähenkilö, jolla on selkeästi erilainen etninen tausta, mutta sitä ei kirjassa alleviivata. Ryhmä on hyvin moninainen aikuisia myöten, joten siitä voi moni löytää arkista heijastuspintaa.

-        Kekkonen, Helmi: Nurinkurin Anna

Annalla on kuusivuotissyntymäpäivä, ja synttäreitä Anna haluaa viettää nurinkurin, koska haluaa tehdä asioita niin. Annan perheessä on äiti ja Maija sekä pikkuveli. Mutta synttäripäivää alkaa mennä Annan mielestä väärällä lailla nurinkurin. Tanssitunnillekin tulee uusi poika, joka kuitenkin yllättäen onkin samalla aaltopituudella Annan kanssa…

-        Lestelä, Johanna: Tuikun tärkeä tehtävä

Kirjassa Tuikku, joka asuu äitinsä kanssa (isä, ”baba”asuu Nigeriassa) on käyttäytynyt ikävästi Oiva- ystävää kohtaan, asia painaa häntä kovasti. Huoli tuntuu koko kehossa. Kun asian saa lopulta kerrottua äidille, huoli alkaa väistyä. Seuraavana päivänä on anteeksipyynnön aika…

Tuikku ja pimeän mörkö- kirjassa Tuikku viivyttää kaikin tavoin nukkumaanmenoaan, koska pelkää kaapissa olevaa mörköä. Kun kaikki iltapuuhat ovat ohitse, äiti ja Tuikku rakentavat mörölle söpön pesän sängyn alle.

-        Agnello, Elena: Minä olen Alex

Alex on synttärisankari, ja kekkereihin saapuu paljon kiintoisia, erilaisia ystäviä. Jokainen synttärivieras ja hänen perheensä ominaispiirre tai tapa esitellään todella ihanasti. Kirjassa kerrotaan myös, miten mukavia, erilaisia lahjoja Alex vierailta saa…

 

 Kyvykkyyden moninaisuus

-        Robbins, Rose: Minä ja minun siskoni

Kirjan päähenkilö kertoo erilaisesta siskostaan. Hän on autistinen. Kirjassa sisarukset voivat tehdä paljon samoja kivoja juttuja, mutta jotkut asiat ovat toisin, ja se on ihan ok. Tosi lämminhenkinen kirja.

 

Puhuminen ei ole m inun juttuni!

Jatkoa edelliseen kirjaan. Nyt päähenkilönä on autistinen sisko, joka ”ajatuskuplissa” kertoo arjestaan. ”Veli puhuu paljon, mutta minulle se ei ole helppoa”. Jotkin äänet ärsyttävät, kuvakortteja tarvitaan ja veljen apua ja rakkautta.

-        Katajavuori, Riina: Kielo loikoilee

Söpö kuvaus Kielon ja äidin nukkumaanmenorutiineista. Kielo näyttää down- lapselta, mutta se ei mitenkään ilmene tekstissä. Kirja sopii pienillekin kuuntelijoille.

-        Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia

Tässäkin kirjassa päähenkilö Anttu on down-lapsi. Anttu ei pääse kaveriporukkaa, koska honottaa ja on ”dauni”. Mutta Antulla on vahva tahto päästä ”muskelisotureihin” ja lopulta hänen rohkeutensa palkitaan… Kirja sopii pituutensa vuoksi vähän isommille kuulijoille, noin 5- vuotiaasta ylöspäin.

 

”Olen tällaisena ainutlaatuinen”

-        Hulkko, Johanna: Hurja Maija

Kaikki tytöt eivät suinkaan halua pukeutua päiväkodin roolipäivänä ennakko-odotusten mukaisesti prinsessoiksi, ei ainakaan Maija. Hän haluaa olla ystävänsä kanssa merirosvo, oikein hurja sitä paitsi. Leikit alkavat jo kotona ja jatkuvat päiväkodissa. Kirjassa on valloittava, seinäjokelaisen, Marjo Nygårdin värikäs kuvitus. Kirja sopii noin 3- vuotiaasta ylöspäin.

Ihana Maija

Maija on aloittamassa päiväkotiuraansa, se jännittää. Myös neuvolassa on käytävä. Maija tulistuu, kun joku huutaa päiväkodin pihalta hänen äidilleen: ”kato läski!”. Rohkeasti hän ottaa asiaan kantaa, ja seuraavana päivänä huutelija on jo samalla keinulaudalla Maijan kanssa. Johanna Hulkko viljelee kirjoissaan hauskoja, keksittyjä sanoja: muurukainen, himmikiilukainen, ruususiipisirkka, seinäkultiainen- todellista kielellä leikittelyä.

-        Beaty, Andrea: Pii Pihlaja, tutkija

Pii oppii puhumaan vasta kolmevuotiaana, mutta hän kyselee koko ajan, kun oppii sanan. ”miksi?” Piin utelias ja- tutkiva asenne ei ole aina kaikille mieleen, vaikka ”uteliaisuus- sitä älä kiellä- voi eteenpäin auttaa tutkijan tiellä.” Kirja on kirjoitettu kivasti ja onnistuneesti runomuotoon. Kirjan voi lukea mainiosti noin 4-vuotiaasta ylöspäin.

Samalta kirjailijalta on myös kaksi muuta teosta, joissa lapset seuraavat omaa intohimoaan: ”Antti Lehti, arkkitehti” sekä ”Roosa Ruuti, insinööri”.

-        Nuotio, Eppu: Sinä olet kaunis

Myrrillä on paha mieli, koska joku on sanonut häntä pihalla rumaksi. Sisällä Myrri alkaa leikkiä yksin omaa mielikuvitusleikkiään. Jonkin ajan kuluttua leikkiin yhtyy vaari, ja Myrri onkin vaarin oma prinsessa ja kaunein tyttö maailmassa…

-        Reittu, Ninka: Rakas oma supernapa

Kirjassa iso ja pieni jutustelevat kehosta ja kehonosista. Kaikki on juuri sopivaa ja tarpeellista, kaikelle, isolle ja pienelle juuri sopivankokoista ja –näköistä. Ja ympärillä on erilaisia, omanlaisia ihmisiä. Ja se, että itse on juuri maailman ihanin, juuri tällaisena! - todellista kehopositiivisuutta. Kirja sopii noin 3-vuotiaasta ylöspäin

-        Nousiainen, Inka: Olematon Olga

Kirja kertoo siitä, kuinka jokainen meistä on omanlaisensa, tärkeä ja merkityksellinen. Jokainen voi joskus unohtua, kadota tai hukata asioita. Jokaisella on joskus huonoja päiviä, jokaisella on hienoja erityistaitoja ja mielenkiinnon kohteita. Tärkeää on avata silmät ja nähdä, tutustua, antaa tilaa toiselle, omanlaiselle ihmiselle.

Teksti ja tarina vaikuttavat ensin vaikeahkolta, vaatii hieman ”pureskelua”. Tässä kirjassa on oikein mainittu ikäsuositus: 5- vuotiaasta ylöspäin, ja sen voin itsekin allekirjoittaa.

 

”Oman polun kulkijat”

-        Willis, Jeanne: Kroko mekossa

Aki on löytänyt kasan erilaisia vaatteita: mekko, helmet, korkkarit, pikkupöksyt… Aki rakastaa niitä, ne ovat hänen mielestään hurmaavia. Mutta sitten alkaa ilkkuminen: ”jätkä hilluu tyttönä!” Isälle ei saa kertoa, sillä iskällä on nahkarotsi ja prätkä. Aki tulee luvanneeksi ilkkujille näytelmän, jossa pääsee loistamaan hepeneissään. ”Olen sellainen kuin olen”, Aki tuumaa ennen ensi-iltaa, ja mitä tuumaakaan iskä…

Hauska, runomuotoon kirjoitettu tarina noin 4-vuotiaasta ylöspäin.

-        Love, Jessica: Julius on merenneito

Kiehtova tarina pojasta, joka rakastaa merenneitoja, ja sattuu näkemään niitä mummin kanssa metrossa. Julius haluaa itsekin olla merenneito ja alkaa pukeutua, lopulta mummin suosiollisella avustuksella. Kirjassa on vain vähän tekstiä. Siinä on äärettömän kaunis kuvitus. Kirja on suorastaan ylistys erilaisuudelle, kauneuden rakastamiselle ja kaikkien ainutlaatuisuudelle.

-        Bright, Rachel: Vapaan tyylin Verneri

Kanarouva hautoo esiin poikasen, joka on monivärinen Verneri. Se on muiden mielestä outo, erilainen, vauhdikas ja äänekäs. Hömpöttävä Verneri tuo kuitenkin uskallusta myös muuhun kanaparveen, ja jokaisen taidot pääsevät vihdoin esiin.

Tämäkin kirja on kirjoitettu runomuotoon. Se on kivasti kuvitettu ja soveltuu noin 3- vuotiaasta ylöspäin.

-        Toivola, Jani: Poika ja hame

Roni asuu äidin kanssa. Äiti on sairaanhoitaja, ja vähän niin kuin supersankari. Mummo hoitaa välillä Ronia, ja eräänä iltana Roni näkee tv:ssä ihanan laulajan, jolla on pitkä tukka, punainen hame ja korkokengät. Roni on joskus koittanut äidin hametta, ja siitä äiti ei ollut pitänyt. Eräänä päivänä Roni päättää ottaa kouluun äidin ihanan, punaisen hameen. Mummo on sanonut, ettei ole tyttöjen ja poikien juttuja, vaan kaikki saavat olla juuri sellaisia kuin ovat. Mekon pukeminen koulussa saa kuitenkin tosi ikävät seuraukset kiusaamisen ja ilkkumisen muodossa. Hame päällä Roni kuitenkin kokee lentävänsä…

Kirja lumoaa niin tekstillä kuin kuvituksella. Roni on rohkea, ja hänen läheltään löytyy ymmärtäviä aikuisia ja hyvä ystävä. Tätä kirjaa lukisin noin 6-vuotiaasta ylöspäin, ehkä vasta alakoululaiselle. Mutta kirja sopii erittäin hyvin aikuiselle lukijalle. Vahva suositus!

-        Merino, Gemma: Krokotiili, joka inhosi vettä

Krokotiilien pitäisi rakastaa vettä, mutta tämä krokotiili on toisenlainen: se ei voi sietää vettä. Krokotiilillä on aivan muut kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet. Voisiko olla mahdollista, ettei se olekaan krokotiili… Kirja sopii noin 3-vuotiaasta ylöspäin.

// lukukoordinaattori Eeva