Tämä idea on rohkeasti parastettu (eli luvallisesti "varastettu" ja omaan käyttöön sopivaksi paranneltu) opettajien facebook-ryhmä Aarreaitasta.
Among Us -peli on väistämättä tullut ainakin sanana tutuksi kaikille, jotka toimivat eskari- ja varhaiskasvatusikäisten lapsien kanssa. Kaikki eivät välttämättä ole tätä pelanneet, mutta suurin osa tietää jotain. Pelihän on yksinkertaistettuna vähän kuin silmäniskumurhaajaa: yksi on impostor ("murhaaja") ja muut ovat crewmateja, eli joukkueen jäseniä. Impostor yrittää poistaa pelistä, tai murhata, muita pelaajia siten, etteivät muut huomaa. Crewmatet puolestaan suorittavat annettuja tehtäviä, taskeja (mitä ilmeisemmin hyvin yksinkertaisia, paina nappulaa -tyyppisiä). Pelissä liikutaan eräänlaisissa huoneissa ja käytävillä, ylhäältä päin kuvattuna. Pelaaja näkee jonkin verran ympärillään olevia asioita, muuten on pimeää. En ole niin pitkällä pelin ymmärtämisessä, että tietäisin onko kenttä joka kerta sama, vai onko erilaisia huoneita eri peleissä. Se ei ole tämän idean hyödyntämisen kannalta oleellista. Crewmatet koettavat tosiaan selvittää kuka on murhuri, ja äänestävät arvauksiaan. Äänestettyjä ilmeisesti tiputetaan pelistä, ja jos impostorit selviävät koko pelin läpi niin, ettei heitä arvata, he voittavat. Jos impostorit selviää, crewmatet voittavat. Peli itse arpoo kuka toimii missäkin roolissa, eikä pelaaja itse voi tähän vaikuttaa.
Tämän kerran lukemisena oli vitsikirjoista keräämämme vitsit. Mietimme aluksi, mikä on vitsi, ja puhuimme lyhyesti siitä, että vitsi on hauska tarina, eikä kenellekään saa tulla siitä paha mieli. Tähän keskusteluun voi käyttää runsaastikin aikaa, mutta meidän käytettävissä oleva aika oli noin 45 minuuttia. Käyttämämme vitsit löytyy myös tekstin lopusta. Vitsejä voi hyödyntää myös niin, että oppilaat itse lukevat niitä, jos lukutaito riittää. Vitsi tekstilajina ja luettavana on ehkä hieman aliarvostettu. Vitsi kun on itsessään pieni tekstikokonaisuus, ja hyvän vitsin lukija palkitaan välittömästi naurulla. Erittäin hyviä luettavia niille, jotka ovat jo virketasolla lukutaitonsa kanssa, mutta eivät jaksa vielä lukea pidempään. Vitsikirjoissa on usein mukana myös aika huonojakin vitsejä, eli kannattaa tutkailla tarkkaan mitä vitsikirjoja hankkii tarjolle. Vitsipitsa - täytteenä Niko ja Santtu (Salakari & Roikonen) -kirjassa on selailumme perusteella pääasiassa koulukäyttöön sopivia, niin sanotusti asiallisia vitsejä. Ja toki tubettajat tuovat kirjaan lisää kiinnostavuutta oppilaiden näkökulmasta.
Me hyödynsimme tätä tämän hetken Among Us -hypetystä siten, että teimme runsaasti erilaisia Among Us -hahmokortteja. Kuvia löytyi muun muassa erilaisilta värityskuvasivuilta, ja yhdestä kuvasta paintilla muokkaamalla sai jo monta versiota. Ajatuksena on, että kuvia oli runsaasti enemmän kuin oppilaita. Kuvan takapuolella lukee TASK ja 6 numeroa väliltä 1-10, sattumanvaraisessa järjestyksessä.
Tekstin lopusta löytyy käyttämämme hahmot docs -tiedostona. Ne voi tulostaa ja laminoida, ja joko tussilla kirjoittaa kääntöpuolelle tehtävänumeroita tai kuten me teimme, tulostimme eri paperille tehtävät, ja ihan perinteinen leikkaa-liimaa (-laminoi) -menetelmä. Tämä leikkaa-liimaa -menetelmä siksi, ettei numerot kuultaisi niin pahoin kuvan takaa ja toisaalta siksi, ettei aika ja järki riittänyt tulostusasetuksien hinkkaamiseen niin, että takapuoli ja etupuoli olisi täsmälleen oikeilla kohdilla. Joku näppärä saa toki niin tehdä, meidän tarpeisiin, ja varmasti monen muunkin tarpeisiin, riitti tällainen ratkaisu.
Tehtäviä olimme tosiaan kehitelleet kymmeneen pisteeseen, kuhunkin kolme erilaista. Tässä kun harjoitellaan lukemista, tehtävä oli hyvin yksinkertainen: yhdistä tekijä ja tekeminen. Eli jokaisessa lapussa oli numerot 1,2 ja 3, ja näissä kussakin jokin tekijä. Sitten oli a, b ja c ja kussakin jokin tekeminen, ja nämä tekemiset sopi joihinkin tekijöihin. Ensimmäisellä kerralla kun meni tekemään kyseistä pistettä, katsoi tekijän kohdasta 1 ja etsi sille sopivan tekemissanan ja sanan kirjaimen. Tämän jälkeen oppilaat menivät omalle paikalleen, etsivät tehtävämonisteestaan oikean task-numeron, siitä oikean alanumeron ja merkkasivat siihen a, b tai c. Tämä oli kieltämättä hankala selittää oppilaille, mutta pienen porukan kanssa ehdimme käydä henkilökohtaisestikin neuvomassa. Voisihan tuossa käyttää jotain symboleita tms, jos kokee sen selkiyttävän tehtävän ymmärtämistä. Tai tehtäväpisteellä voisi olla vaikkapa kahdessa kupissa jäätelötikkuja, toisessa kupissa tekijät ja toisessa tekemiset, ja pitäisi etsiä yhteen sopivat ja kirjoittaa ne vaikkapa vihkoon. Eteenpäin kehittäminen on todellakin sallittua!
Tässä harjoituksessa panostettiin nyt lukemiseen. Jos haluaa ja oppilaiden taidot riittävät, voi nämä virkkeet pyytää tosiaan kirjoittamaan vihkoon, ja mahdollisesti vielä virkettä voi kehottaa rikastamaan (lisää adjektiivi, paikka tms). Ihan sen mukaan, mitä kyseisellä harjoituksella on tarkoitus opetella.
Alkuperäinen kuvassa oleva moniste on luotu Wordilla, mutta tänne en pysty sitä suoraan laittamaan jakoon, koska docs ei tykkää kuvan ja tekstin yhdistelmästä. Tein sitten teille uuden version, jossa laatikot on kahtena kuvatiedostona. Docs on vielä kankeampi järjestelmä kuin Word, joten mittasuhteet on monisteessa hassut. Monisteen/tehtäväpohjan voi toki tehdä itsekin, mutta jos tämä kelpaa niin ei tarvitse kuin tulostaa.
Toiminnallisessa tehtävässä tai ihan tehtäväkirjan harjoitusten tekemisessä voi käyttää niin sanottua välipalkkiota. Se voi olla legorakennelman kokoaminen (vie yhteiseen/omaan rakennelmaan yksi pala kun olet tehnyt x), helminauhan kerääminen (helmi per tehtävä), heitä nopalla itsellesi jumppa tai vaikka väritystehtävä, kuten meillä tällä kertaa. Löysin värityskuvasivustolta valmiin Among Us -värityskuvan, jossa oli useita väritettäviä hahmoja. Hahmosta sai värittää jotain yhden TASK -lapun numeron tehtyään, tai värittää koko ukkelin kun oli yhden kokonaisen TASKin tehnyt. Vähän oli vaihtelua tässä, ja hyväksyimme sen miten oppilaat itse päättivät toimia värityskuvien kanssa.
/lukukoordinaattori Marianna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti